Makuratikkamatka-menu Kalasatamasta Pasilaan ratikkalinjan tekijöiden kiitosillallinen


Makutarinamatka kulki uusia viherraiteita pitkin menneisyyteen,
urbaaniin kaupunkiin, meren, saarien ja puutarhojen makumaisemiin…

Sugu & Blobba – Limekääretorttua suklaa-mustikkatäytteellä

MAKURATIKKAMATKA 13.11.2024

1891 SKURU 2024
Raitiotievaunut ovat kuuluneet Helsingin katukuvaan jo 133 vuotta. Säännöllinen raitioliikenne alkoi hevosvetoisilla skuruilla 1891.Linjoja oli aluksi kaksi: Töölö-Kauppatori-Kaivopuisto ja Sörnäinen-Kauppatori-Lapinlahti. Vuonna 1862 käyttöönotettu Suomen ensimmäinen rautatie 
Helsingistä Hämeenlinnaan sai jatkolinjan kahta vuotta myöhemmin. 
Rataosuus Pasilasta Sörnäisten suureen moderniin satamaan valmistui kasvavan puutavarankaupan myötä. Tänään uusi raitoväylä Nihdistä Pasilaan kulkee osittain samaa reittiä kuin tuo jatkolinja. Ratakiskojen ympyrä sulkeutuu, kun ratikan, raitsikan sporan, spärrän 
kiskot yhdistyvät raitiotie-, metro- ja lähijunaverkot toisiinsa.

BRÖDE & SMÖRE
Leipomo Väyrysen Luomu Vehnä-ruismaalaisleipää 
Vaahdotettua vihreää voita
SUBU & JUDE
Kermaista tattikeittoa
Helsingin Meijeriliikkeen Käpylä grillijuustomuruja
Sinapinsiemenpikkelöityä omenaa, herneitä ja lehtipersiljaöljyä

ALKURUUAN MAKUTARINAPYSÄKIT
Kalasataman pysäkiltä, Teurastamolta matkaan otetaan 
mukaan Väyrysen leipomon käsin leivottua mallasleipää. 
Leipomon juuret ulottuvat vuoteen 1905 Punavuoren Viiskulmaan.
Helsingin Meijeriliikkeen eri kaupunkienosien inspiroimat, käsin tehtyjen 
juustojen lypsytuore maito, tulee läheltä ratikkareittejä, Viikin opetustilalta. 
Meijeriliikkeen juustojen nimiä ovat Käpylä, Herttoniemi, Hanasaari, 
Ullanlinna, Jätkäsaari, Töölö, Klippan, Viikki ja Lauttasaari, 
joilla jokaisella on oma makutarina. Omenapuun satoa löytyy matkan varrelta

Vallilanlaakson eri puutarhoista. Tatit soppaan voidaan poimia, vaikka Keskuspuistosta, 
jonka lähellä Pasilassa ratikkareitin päättäri sijaitsee.

SÖRKAN RYSÄKEISARIT
Rysäkeisari F. L. Karlssonilla oli Kuusiluodon saarella vuonna 1888 
puoli tusinaa kalastajarenkejä, 40 rysää ja kymmen venettä.
Tärkein kalasaalis Vanhankaupunginselällä oli keväisin lahna, seuraavina hauki ja kuha.
Saaliin päämarkkinapaikka oli kauppatori, jonne kalat vietiin elävinä sumppuveneissä.
Kalan myynti torilla oli perheen naisväen työtä.Sompasaaren, Nihdin ja Verkkosaaren,
jolle oli perustettu saha, yhdistäminen laajenevaan satama-alueeseen loi Kalasatamalle
uuden rantaviivan. Mantereeseen yhdistettiin myös Kyläsaari, Hanasaari ja Kana.

RYSÄKEISARIN PIHWI
Kylmäsavukirjoloheen kääräistyä sateenkaarirautua
Sitruunahollanninkastiketta
Kevätsipulipaahdettua broccolinia
Tillillä maustettua pikkuperunaa

PÄÄRUUAN MAKUTARINAPYSÄKIT
Rysäkalustus on aikojen saatossa muuttunut kalan 
kasvattamiseksi merivesialtaissa. Suomalainen kirjolohi 
kasvaa saaristomeressä ja sen hiilijalanjälki on pieni. 
Nimensä mukaisesti kirjolohen kyljet ovat värikkäämmät

kuin lohen ja se tunnettiin Suomessa aiemmin sateenkaarirautuna. 
Usko tai älä, kirjolohi-nimen keksi tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Loppukesästä ratikkamatkan varrella Vallilan laakson 
puutarhoissa voit nähdä vilauksen kukkivista perunapelloista.

VIHERRAIDE & PÄÄTTÄRIMAKIA
Kalasataman tuntumassa sijaitsee edelleen saaria, jotka vehreydellään 
tuovat ihastuttavan kontrastin urbaaniin kaupunkiympäristöön.
Sompasaarta käytettiin virkistäytymistarkoituksiin aina mantereeseen yhdistämiseen saakka. Kaupunkilaiset kulkivat höyrylaivalla ihastelemaan saaren ainutlaatuisen monipuolista luontoa. Sompasaareen perustettiin 1840-luvulla puutarha, jonka lajikirjoa rikastivat mitä erikoisemmat, 
kaukomaita seilaavien laivojen tuomat kasvit. Vallilanlaaksossa, Siirtolapuutarhan ja Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan välimaastossa, ratikkareitti kulkee Pasilan päättärille 
viherraiteilla vanhaa satamarataa myötäillen.

SUGU & BLOBBA
Limekääretorttua mustikka-suklaatäytteellä 
Vanilja-basilikasoosia

JÄLKIRUUAN MAKUTARINAPYSÄKIT
Avovesikauden aikana Sompasaaren satamaan 1880-luvulla 
saapui parisataa laivaa lastia purkamaan.
Lastina saattoi olla suklaan valmistukseen tarvittavaa kaakaota, 
mausteita, sitrushedelmiä, teetä, kahvia, viinejä, samppanjaa 
ja muita vaahtoavaisia puteleita. Ratikka 13 lähtee Nihdistä Sompasaareen.

Sen varrella Kalasataman Junonkadun pysäkiltä pääset kätevästi Mustikkamaalle Isoisänsiltaa pitkin nauttimaan saaren rauhasta luonnonhelmassa. Mustikkamaan (Blåbärslandet), 
Blobban eli Mustiksen, nimi syntyi sitä, että sen kalliot näyttivät sinisiltä sateen jälkeen.

Tapahtumatuottaja:
Red Events Oy

Tapahtumapaikka ja cateringintoteuttaja:
Messukeskus, Böle-areena / Restaurants & Events Catering

Tekstin lähteet: 
Sörkan Rysäkeisarit Kalastajia, Ajureita ja Salakuljettajia, Eero Haapanen 2016
www.kalasatamastapasilaan.fi
www.ratikkamuseo.fi
www.portofhelsinki.fi
www.fisuverkko.fi
www.stadinslangi.fi



 


Ota yhteyttä!